Siirry pääsisältöön

Opiskelua Barcelonassa


Olen täällä Barcelonassa siis vaihdossa Universitat Pompeu Fabrassa, joka on yksi Barcelonan kolmesta (ainakin nopean googlamisen mukaan) julkisesta yliopistosta. Luulin aluksi, että kyseessä olisi yksityinen yliopisto, mutta luulin väärin. Ja täällähän yliopisto, julkinen tai yksityinen, siis maksaa, mutta pakko sanoa, että en kyllä yhtään tiedä kuinka paljon... UPF on yliopistona suhteellisen nuori, perustettu vasta 1990 (verrattuna esimerkiksi Universitat Barcelonaan, joka on perustettu vuonna 1450). Erityisen arvostettu UPF on ilmeisesti bisneskoulupuolestaan. Kampuksia on useampia, joista yksi on muuten sijoitettu ihan meren rannalle. Valitettavasti itse en kuitenkaan ole kyseisellä kampuksella, vaan Ciutadellan kampuksella, joka sijaitsee samannimisen puiston vieressä. Ihan jees toi meidänkin kampus kuitenkin on. :D


Pompeu Fabrassa on ainoana (julkisena) yliopistona Barcelonassa trimester-järjestelmä, eli lukuvuosi on kahden kauden sijaan jaettu kolmeen kauteen. Tämä tuli itselleni melkoisena yllätyksenä siinä vaiheessa, kun olin jo saanut tietää tänne päässeeni, ja aloin katselemaan yliopiston aikatauluja. Olen täällä siis vain yhden lukukauden, joka kestää syyskuun lopusta jouluun, noin 10 viikkoa + 1 viikon orientaatioviikko ja lopussa 2 viikkoa tenttiviikoja. Vaikka toki itsehän tulin jo vähän etukäteen paikalle, osittain tarkoituksenani oli tulla etsimään asuntoa, mutta löysinkin sen jo Suomessa ollessani, ja osittain ihan vain pidentääkseni täällä olo -aikaani. Vaikka siitä alussa orientaatioviikolla varoiteltiinkin, 10 viikkoa on mennyt todella nopeaan, niin kurssien kuin muutenkin elämisen suhteen täällä. Trimester-järjestelmän vuoksi, yliopisto on määrittänyt  suoritettavien opintopisteiden maksimirajan 20 per lukukausi, ja mikäli haluaisi enemmän suorittaa, tulisi toimittaa kirjallinen määräys tästä omasta kotiyliopistosta, lisäksi ymmärsin, että tätäkin vaihtoehtoa lähinnä tarjottaisiin juuri noille bisnesopiskelijoille. 


Kursseille piti ilmoittautua netissä kesällä, ja lukukauden alussa oli vielä add&drop-kausi, jolloin saattoi tiputtaa kursseja ja vastaavasti yrittää päästä vielä kursseille. Tulokset näistä tulivat melko myöhään, mikä aiheutti joissakin opettajissa pienoista kränää, ilmeisesti ei ihan kommunikaatio kurssien vetäjien ja kurssi-ilmoittautumistiimin välillä ihan toiminut... Epätietoisuus siitä, oliko päässyt haluamalleen kursille vai ei, pitäisikö varmuuden vuoksi käydä niillä luennoilla, vai pitäisikö vain jättää menemättä, ettei tulisi turhaan käytyä ja sitten harmittaisi, oli kyllä jokseenkin epämukavaa myös opiskelijan näkökulmasta... Eikä ollut niin helppoakaan hypätä kesken kurssin vielä mukaankaan. Kaikkia kursseja ei siis kesällä vielä ilmoittautuessani ollut ilmoittautumisjärjestelmässä, mutta toiselle näistä haluamistani kursseista pääsin sitten add&drop-kauden jälkeen. Kaiken kaikkiaan mulla on ollut opintojen alla neljä kurssia, yhteensä 18 opintopisteen edestä. Mulla on ollut siis kaksi valtio-opin erikoiskurssia, Arts, Science and Politics ja Experiencing the EU: a Simulation of Council Negotiations and Decision-making, sekä lisäksi toisen vuoden opiskelijoille tarkoitettu Relaciones Internacionales Contemporaneas (Contemporary International Relations), eli kansainvälisen poliittisen historian kurssi, jonka otin espanjaksi, sekä Public International Law, joka on myös siis tuolta valtio-opin ja hallintotieteiden laitokselta, eikä oikeustieteiden puolelta, vaikka lakia käsitelläänkin. En oikeastaan tiedä miksi säilytin ton lakikurssin, alunperin mun oli se tarkoitus tiputtaa pois, koska sitä en edes välttämättä saa hyväksiluettua Turun päässä, varsinkin kun näin jälkikäteen sanoisin, että olisi ehkä ollut parempi olla vähän vähemmän kursseja, niin olisi päässyt vähän eri tavalla nauttimaan vaihdostakin. Onneksi kurssi on sentään ollut mielenkiintoinen, niin kuin kaikki muutkin valitsemani kurssit. 


Koska Turussa kaikki opinnot tuntuvat nykyään olevan lähinnä kirjatenttejä, hain tarkoituksella vaihdosta juuri näitä erilaisia opiskelumuotoja, aktiivisempaa läsnäoloa. Aktiivisempaa läsnäoloa täällä tosiaan onkin arvostettu, jokaisessa kurssissa aktiivinen osallistuminen luennoilla on yksi arviointikriteereistä, osassa kursseista jopa 40 %. Tietyllä tapaa on ollut hieman sellainen olo, kuin olisin palannut peruskouluun tai lukioon. Samalla tavalla kysellään asioita, kun peruskoulussa kyseltiin läksyjä. Olen täällä ihmetellyt, mitä yliopistossa tapahtui sille Heidille, joka peruskoulussa ja lukiossa hikkenä viittaili joka tunnilla, kun nykyään tuntuu välillä siltä, ettei enää oikein uskalla suutaan avata luennoilla... Peruskouluvibaa on tullut myös siitä, että varsinkin tuolla toisen vuoden opiskelijoille tarkoitetulla kurssilla, paikalliset ovat siis laskujeni mukaan syntyneet suurimmaksi osaksi vuonna 1998, ja en tiedä johtuuko ikäerosta vai kulttuurista, mutta kyseisillä luennoilla ja seminaareilla varsinkin ihmiset pulisevat ja hälisevät, niin, että luennoitsija tai seminaarin vetäjä joutuu hyssyttelemään opiskelijoita, useaan otteeseen yhden luennon/seminaarin aikana... Tosiaan täällä on myös lähes joka kurssilla noita seminaareja, joita varten täytyy aina tehdä joitain töitä, kirjoittaa esseitä, tehdä valmisteluja tai vain lukea paljon, ja itse seminaareissa tehdään paljon ryhmätöitä. Arts, Science & Politics -kurssiin on sisältynyt paljon elokuvien katsomista (arts on tällä kurssilla sisältänyt pelkästään film arts, harmi, olisi ollut kiva analysoida myös muita taiteen muotoja, maalauksia jne.), poliittisten merkityksien näkökulmasta ja EU neuvottelusimulaatiokurssi huipentui koko perjantain kestävään neuvottelusimulaatioon, jossa meillä oli muuten aivan mahtavat puitteet, oli kunnon mikrofonit, pikkuiset liput ja kokousvedet ja -pullakahvit.


Tällä hetkellä meillä on meneillään tenttiviikot. Mulle jäi tenttiviikoille vain kaksi tenttiä, toinen ensimmäiselle ja toinen toiselle tenttiviikolle, sillä Arts, Science & Politics tentti oli jo kurssin toiseksi viimeisellä kerralla, ja lisäksi sen esseetkin piti jo palauttaa, ja EU neuvottelusimulaatiokurssin simulaatiokin oli jo. Arts, Science & Politics -tentti oli "normaali" esseetentti, johon annettiin pari tuntia aikaa, mutta sen sijaan tiistaina ollut kv-polhissan kurssin tentti muistutti enemmän ylasteaikaisia kokeita: tentissä oli 10 kysymystä ja tasan tunti aikaa vastata, eli ei esseevastauksia, vaan 4-5 rivin lyhyitä vastauksia. Pakko sanoa, että koska viime vuosina on lähinnä tullut esseevastauksia tentteihin kirjotettua, kirjoitin huomattavasti pidempiä kuin 4-5 rivin vastauksia näihin lyhyisiinkin kysymyksiin, ja ehkä osittain siksi tuli vähän kiirekin saada kaikkiin vastatuksi. Keskiviikkona olisi vielä kv-lakikurssin tentti, josta en itse asiassa yhtään tiedä, millainen se tulee olemaan.


Arvosanajärjestelmä on täällä myös aika paljonkin erilainen kuin Suomessa. Täällä asteikko on 0-10, 10 ollessa parhain (Suomessa siis 1-5, 5 parhain) ja siinä missä Suomessa annetaan kokonaisia numeroita, on täällä mahdollista saada myös esimerkiksi 6,75 arvosanaksi. Itse koen, että on vähän turhaa olla näin laaja arvosteluasteikko, varsinkin, kun 0-4,99 vastaa hylättyä. Täkäläisistä arvosanoista siis 9-10 vastaa Suomen 5, 7-8,99 taas 4 ja 5-6,99 vastaa 1, 2 ja 3.
Virallisia kieliä Pompeu Fabrassa on kolme: katalaani, espanja ja englanti. Toisin sanoen, esimerkiksi tentit tai esseet saa suorittaa haluamallaan kielellä, ja kursseja tarjotaan kaikilla kolmella kielellä, joistain kursseista saattaa olla myös ryhmät sekä katalaaniksi että espanjaksi. Katalaani on kuitenkin pääkieli ja se kyllä näkyy. Yliopistolla kaikki lukee katalaaniksi, nettisivuilta katoaa tietoa, kun kielen vaihtaa espanjaksi ja vielä enemmän kun sen vaihtaa englanniksi, ja kaikki yliopiston yleiset sähköpostit tulevat katalaaniksi.



Katalonia-mielisyys on muutenkin ollut vahvasti huomattavissa yliopistolla, minkä voi nähdä esimerkiksi näistä kuvista. Yliopistolla on huomioitu vahvasti julistein ja muun rekvisiitan kautta syksyn poliittisen keskustelun aiheet, Katalonian itsenäistymisäänestys, sen tulos ja poliittisten järjestöjen keulahahmojen pidätykset. Lisäksi syksyn aikana on ollut useita lakkoja ja mielenosoituksia. Ensimmäisillä viikoilla oli ensin kaksi päivää, jotka yliopisto julisti vapaaksi, sillä opiskelijat osoittivat mieltään itsenäisen Katalonian puolesta, sekä sitten vielä yleislakko, johon myös UPF osallistui. Sen jälkeen on myöhemmin syksyllä ollut vielä tosiaan lisäksi puolen tunnin työnseisaus kesken luennon poliittisten vankien vuoksi, johon koko yliopisto osallistui ja muutama muu lakko, johon luentojen opettajat ovat saaneet päättää, pidetäänkö luennot vai ei. Usein kuitenkin kaikille opiskelijoille on annettu mahdollisuus osallistua mielenosoituksiin ja korvata poissaoloja seminaareista esimerkiksi extratehtävillä. 


Kaiken kaikkiaan olen viihtynyt kyllä täällä, mutta toisaalta on myös oppinut eri tavalla arvostamaan Suomen koulutusjärjestelmää ja yliopiston tapoja. 

- Heidi

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Paper always wins rock

Itsenäisen Katalonian lippuja (sininen kolmio ja tähti erona itsehallintoalueen lippuun) liehui useita tiistain yleislakon mielenosoituskulkueessa poliisiväkivaltaa vastaan ja itsenäisen Katalonian puolesta Täällä ollessa on nopeasti saanut huomata, ettei sitä olekaan tullut Espanjaan, niin kuin oli ehkä kuvitellut, vaan on oikeasti tullut Kataloniaan . Itse asiassa, en ollut juuri tutustunut Espanjan valtiomuotoon ennen tänne tuloani. Tiesin, että Katalonia on oma itsehallintoalueensa, mutta en tiennyt, että koko maa on todellisuudessa jakautunut itsehallintoalueisiin, vaikkakaan liittovaltio maa ei siis ole. Tai olen saattanut tästä joskus lukea, mutta en sitä juuri ajatellut tänne tullessani. Alla Katalonian itsehallinnon virallinen lippu, päällä itsenäisyysäänestyksen kannatuslippu Viime sunnuntain tapahtumat eivät varmastikaan ole jääneet keneltäkään huomaamatta, ellei ole sattunut elämään täydellisessä uutistyhjiössä viime päiviä, joten mun tarkoituksena ei ole ni...

Kuulumisia

Pakko myöntää, että oon ollut luvattoman huono päivittämään tätä blogia. Ideoita kyllä riittää, ja oon aloittanutkin muutamia kertoja jo aikaisemminkin kirjoittamaan tekstejä, mutta jotenkin aina tulee aika ja jaksaminen vastaan. Tuntuu, että koko ajan tapahtuu jotain, ja toisaalta tuntuu, että myös jollain tapaa väsyttää jotenkin paljon enemmän kuin normaalisti. Ehkä selitys onkin siinä, että koska koko ajan tapahtuu kaikkea, on myös luonnollisesti väsyneempi. Toisaalta myös ympäristön muutos ja tämä uusi elämänvaihe itsessään taitaa myös väsyttää omalla tavallaan. Vierailla kielillä puhuminen, uusien ihmisten kanssa puhuminen, jatkuva itsensä paikantaminen kartalta ja tien löytäminen milloin minnekin vie salakavalasti mehut. Oon tosin aina ollut niitä ihmisiä, jotka kaipaa toisaalta sosiaalista kontaktia, mutta toisaalta myös vaatii sitä aikaa ihan vain itsekseenkin. Ciudad de las artes y las ciencias  Mutta jos verrataan mun arkeen Turussa, jossa oon tähän asti tottunut...