Paper always wins rock

Itsenäisen Katalonian lippuja (sininen kolmio ja tähti erona itsehallintoalueen lippuun) liehui useita tiistain yleislakon mielenosoituskulkueessa poliisiväkivaltaa vastaan ja itsenäisen Katalonian puolesta

Täällä ollessa on nopeasti saanut huomata, ettei sitä olekaan tullut Espanjaan, niin kuin oli ehkä kuvitellut, vaan on oikeasti tullut Kataloniaan. Itse asiassa, en ollut juuri tutustunut Espanjan valtiomuotoon ennen tänne tuloani. Tiesin, että Katalonia on oma itsehallintoalueensa, mutta en tiennyt, että koko maa on todellisuudessa jakautunut itsehallintoalueisiin, vaikkakaan liittovaltio maa ei siis ole. Tai olen saattanut tästä joskus lukea, mutta en sitä juuri ajatellut tänne tullessani.

Alla Katalonian itsehallinnon virallinen lippu, päällä itsenäisyysäänestyksen kannatuslippu

Viime sunnuntain tapahtumat eivät varmastikaan ole jääneet keneltäkään huomaamatta, ellei ole sattunut elämään täydellisessä uutistyhjiössä viime päiviä, joten mun tarkoituksena ei ole niinkään toistaa niitä uutisia, vaan pikemminkin kertoa siitä, miten mä oon tän kaiken täällä kokenut. On pakko sanoa, että politiikan opiskelijana, on erittäin mielenkiintoista olla täällä juuri nyt, tämän kaiken keskellä. Ajoittain on tosin tuntunut siltä, ettei täällä loppujen lopuksi oikein tapahdu mitään. Kuvitelmat ovat ehkä olleet vähän korkeammalla, että koko ajan tapahtuisi jotain kaikkialla. Mutta taas ajoittain huomaa olevansa juuri sen kaiken keskellä, melkein kuin vahingossa.

"Hei meidän maa" & "Hei tasavalta"

Kaikki on tapahtunut niin nopeasti. Tänne tullessani en itse asiassa tiennyt tulevasta kansanäänestyksestä, mutta ilmeisesti siitä on jo keväällä/kesällä ilmoitettu. Mä luin tulevasta itsenäisyyskansanäänestyksestä aika pian sen jälkeen, kun olin saapunut tänne, hesarin nettisivuilta. Sitä ennen olin jo huomannut kaduilla mielenkiintoisia julisteita.

Mielenosoitukset Katalonian ylimmän oikeustalon edessä pidätysten jälkeisenä päivänä

Mitä lähemmäksi lokakuun ensimmäistä päivää, eli itsenäisyysäänestyspäivää tultiin, sitä enemmän kaduilla alkoi näkymään mainoksia ja julisteita. Todellisuudessa alkoi kuitenkin tapahtua vasta sen jälkeen, kun Espanjan keskushallinto pidätti Katalonian virkamiehiä ja poliitikkoja. (Huhut liikkui, että myös meidän yliopistosta olisi pidätetty valtio-opin professori, mutta en tiedä pitääkö paikkansa!) On ihailtavaa, miten nopeasti katalonialaiset organisoituivat, ja olivat kaikki kadulla osoittamassa mieltään asian johdosta jo heti samana päivänä. Seuraavana päivänä mielenosoitukset jatkuivat Tribunal Superior de Justicia de Cataluña'n eli Katalonian ylimmän oikeustalon (tai jotain sinne päin) edessä.

Silloin alkoivat myös kello 22:n kattilanhakkaamistalkoot. Vaikka Espanjan keskushallinnon näkökulmasta kansanäänestys oli laiton, katalonialaiset eivät olleet samaa mieltä asiasta. Katalonialaiset ovat kokeneet, että heidän sananvapauttaan on yritetty ja yritetään sortaa. Heidän mielestään heillä on ollut täysi oikeus äänestykseen. Kattiloiden paukuttamisella yritetään siis saada aikaan mahdollisimman paljon ääntä, koska muuten katalonialaisilta ääni ja sananvapaus yritetään riistää. Näin rautalangasta väännettynä. On kyllä pakko myöntää, että ensimmäisenä iltana hieman hämmensi, kun kello 22, jolloin alkaa kaupungin hiljaisuus, alkoikin kuulua järjetöntä pauketta ja kolinaa. Oli ihan pakko mennä sitä ikkunasta katsomaan, ja siellä tosiaan naapurit hakkasivat kauhoja kattiloihin. Tätä paukutusta tapahtui ainakin vielä eiliseen astikin, vaikka alunperin oli ilmeisesti tarkoitus jatkaa vain sunnuntain äänestykseen saakka. Sunnuntain tapahtumien jälkeen sitä päätettiin kuitenkin vielä jatkaa. En ole ihan varma, onko sitä jatkettu vielä tänäänkin, sillä mun naapurit on olleet aika laiskoja sen suhteen, mutta toisaalla (ei tälläisillä sisäpihoilla, kun meidän ikkunat on) melu on ollut hurjaa.

Äänestyspäivän väkivaltaisuuksista oli spekulaatioita jo paljon aikaisemmin, osa osasi moisia väkivaltaisuuksia odottaa, mutta monille väkivallan silmittömyys tuli suurena yllätyksenä. Vaikka jotain väkivaltaisuuksia olin osannut odottaa, tuli mullekin järkytyksenä kuinka brutaalisti Espanjan keskushallinnon poliisi väkivalloin kohteli äänestäjiä. Ei sellaista osannut näin Euroopassa, länsimaisessa sivistysvaltiossa odottaa. Mun oli tarkoitus lähteä seuraamaan äänestyksiä ja äänestyspäivän fiiliksiä, mutta jo aamupäivällä nettiin ilmestyneet artikkelit ja videot poliiseista retuuttamassa ja potkimassa rauhanomaisia ihmisiä sai aika nopeasti muuttamaan mieltä. Tämä ei ole mun taisteluni, eivätkä niin katalonialaiset kuin Espanjan poliisitkaan varmasti kaivanneet sinne ylimääräisiä turreja seuraamaan muutenkin niin tulenarkaa tilannetta. Plus ihan vaan maalaisjärjen ja oman turvallisuuden kautta oli ehdottomasti paras vaihtoehto jättää välistä. Toisaalta myös äänestyspaikkoja ei ollut missään mun lähettyviltä, eikä niistä varsinaisesti ollut mitään yleistä tietoa liikkeellä ei-katalonialaisille. Asun niin lähellä La Ramblaa, että täällä päin turistit jatkoivat lomaansa niin kuin mitään ei olisi tapahtumassa. Läheisellä Placa Catalunyalla tosin oli livelähetyksiä  isoilla screeneillä uutisista sekä erikoislähetyksistä liittyen äänestyspäivään. Vaihtareiden keskuudessa poliisiväkivalta on aiheuttanut paljon keskustelua, ja se on vahvasti tuomittu, luonnollisesti, mutta osa on myös sitä aika vahvasti säikähtänyt. Monet eivät uskaltaneet sunnuntaina poistua kotoaan väkivaltaisuuksien pelossa.

Placa Catalunyalla näytettiin isoilta screeneiltä mm. poliisin käyttämää silmitöntä väkivaltaa

Miten tapahtumat on sitten näkyneet oikeasti arjessa täällä? Paitsi että Katalonian itsenäisyyttä kannattavia julisteita on joka puolella, löytyy äänestykseen kannustavia tai sitä mainostavia spray-maalauksia ihan ympäriinsä. Ihmisillä on myös Katalonian tasavallan tähtilippuja tai Sí-lippuja (Kyllä itsenäisyydelle) parvekkeilla roikkumassa tai päällään katukuvassa. Jopa yliopistolla näkyy julisteita ja mainoksia, sekä itsenäisyyttä kannattavia banderolleja. Sisäpihalle oli nyt ilmestynyt myös isot S ja ì -kirjaimet (Sí = Kyllä). Meidän yliopisto on muutenkin ollut paljon mukana tukemassa mielenosoituksia. Viime viikon torstaina ja perjantaina yliopisto oli kiinni, koska alunperin opiskelijat ilmoittivat lakkoilevansa itsenäisyysäänestyksen puolesta, joten yliopisto antoi tälle kokonaan tukensa. Myös osa opettajista oli jo aikaisemmin ilmoittanut olevansa asian vuoksi lakossa. Yliopisto ilmoitti myös olevansa täysillä mukana tiistain yleislakossa, johon koko Katalonia osallistui.

Julisteita yliopistolla, valitettavasti mun katalonian taidot on niin olemattomia etten uskalla lähteä kääntämään..

Isenäisyysviikonloppua edeltävänä viikonloppuna vietettiin La Mercé-juhlaa, jonka kunniaksi koko kaupunki oli täynnä erilaisia tapahtumia. Tapahtumien aikana katalonialaiset saattoivat sponttaanisti alkaa huutamaan itsenäisyyttä tai äänestykseen liittyviä kannustushuutoja, tapahtumissa laulettiin Katalonian hymniä ja pukeuduttiin Katalonian lippuihin. Katalonialaisten yhtenäisyyden pystyi näissä tilanteissa aistimaan hyvin vahvasti.

La Mercé ja katalonialaiset laulamassa Katalonian hymniä

Asun lähellä poliisin pääkonttoria, joten ei tullut suurena yllätyksenä, että maanantaina sen edessä oli jo mielenosoitukset käynnissä, vaikka sunnuntain väkivaltaisin poliisi ei siis suinkaan ollut Katalonian poliisi vaan Espanjan keskushallinnon. (Poliisijärjestelmä täällä on muuten muutenkin ihan hirveän sekava, enkä ihan kunnolla sitä vieläkään tajua, vaikka pyysin barcelonalaista ystävääni sitä mulle selventämään...) Päivän mittaan mielenosoitus kasvoi niin suureksi, että poliisi lopulta sulki koko poliisitalon edestä kulkevan tien Via Laietanan.

Ensimmäiset mielenosoittajat maanantaina poliisitalon edessä

Tiistaina yleislakkopäivänä koko Barcelona oli ulkona mielenosoituskulkueessa, jossa protestoitiin paitsi Katalonian itsenäisyyden puolesta, myös sunnuntain poliisiväkivaltaa kohtaan. Monet kataonialaiset ovat olleet niin järkyttyneitä sunnuntain väkivaltaisuuksista poliisin ja Espanjan keskushallinnon taholta, sekä Espanjan kuninkaan että koko muun Euroopan reaktiosta (tai sen puuttumisesta), että ovat tosissaan vaihtaneet kelkkaa itsenäisyyden suhteen. Osallistuin itsekin tiistain suurmielenosoituskulkueeseen, jossa kulki ihan mieletön massa ihmisiä, ainakin satoja, kenties tuhansia? Oon aina ollut huono arvioimaan tällaisia asioita.. Vaikuttavaa silti näin suomalaisesta näkökulmasta!

Mielenosoittajia Ciutadella puistossa

Mitä mä olen tästä kaikesta ajatellut? No luonnollisesti, kuten jo taisin mainita, poliisin käyttämä väkivalta rauhanomaisia äänestäjiä kohtaan järkytti suuresti. Uutisissa olleissa videoissa näkyy, miten poliisi vain yhtäkkiä tarttuu portailla istuvaa henkilöä ja repii tämän ylös ja viskoo ulos ovesta, ja samanaikaisesti toinen poliisi vain sponttaanisti potkii maassa istuvaa henkilöä. Oli äänestys sitten laiton tai ei, en ymmärrä sen väkivalloin estämistä. Hesarilla tai jollain suomalaisella lehdellä tms. oli hyvä kommentti siitä, miten suht samoihin aikoihin Irakissa Irakin keskushallinto ei yrittänyt väkivalloin estää laittomana pitämäänsä kurdien autonomisen alueen itsenäisyysäänestystä, mutta kuinkas täällä länsimaisena sivistysvaltiona pitämässämme Espanjassa sitten kävikään. Yritin etsiä uudelleen tuota kommenttia, mutten enää sitä löytänyt... 

Mua on myös jotenkin hämmentänyt se, miksi Katalonian itsenäisyyteen suhtaudutaan niin kielteisesti muualla maailmassa. Täytyy myöntää, ettei mulla (ainakaan vielä) ole tästä asiasta ehkä tarpeeksi tietoa, mutta jotenkin tuntuu, että on helppoa sanoa enemmistön riveistä vähemmistölle, ettei teillä ole mitään tarvetta tai oikeutta omaan kansallisvaltioon, kun eihän teitä edes sorreta. Se, että haikaillaan enemmän yhtenäisemmän Euroopan ja maailman perään, ei mielestäni ole riittävä syy evätä toiselta sitä, mitä jo itsellä on. Vaikea sanoa silti juuta tai jaata asiaan, eikä mun onneksi tarvitsekaan tästä välttämättä vahvaa mielipidettä omata. Erittäin mielenkiintoiseksi aihe on kuitenkin muodostunut, ja harkinnassa onkin ollut, jos siitä jonkinlaisen gradun aiheen saisi muodostettua.

"Vallankumous on feministinen tai sitä ei ole"

Tällä hetkellä tilanne onkin sitten jollain lailla auki, ja ties mitä huhuja kulkee kauppojen lakoista ja rahan loppumisesta. Eilen oli kuulemma ollut jo porukka hamstraamassa ruokaa ja käteistä. Mielenkiinnolla jään kyllä seuraamaan, mitä seuraavaksi tapahtuu, että viekö Katalonia tosiaan itsenäistymisen loppuun, ja jos niin mitä sitten. Välit ovat joka tapauksessa vahvasti tulehtuneet.

"Paper always wins rocks" -mielenosoituskyltti

Paperi (ääni, sananvapaus) voittaa aina kiven (nyrkin, väkivallan).